Oikea kohderyhmän valinta, kohderyhmälle käsikirjoitettu sisältö, kohderyhmälle oikein toteutettu kutsuprosessi ja kohderyhmän erityispiirteet huomioiva toteutus. – Näin toimien menestyksen jatkuvuus on kutsujan ”omissa käsissä”. – Vai onko sittenkään?

Toistuva sana on KOHDERYHMÄ. Tapahtumia suunnitellaan ja toteutetaan vieläkin siten, että riittävää tietoa kohderyhmästä ei ole. Kohderyhmätieto ei ole sitä kuuluisaa rakettitiedettä, mutta se vaatii meiltä viitseliäisyyttä ja kotiläksyjen tekoa. Meidän täytyy tietää kutsuttavistamme. Olemme pyytämässä heidän huomiotaan useiden tuntien henkilökohtaisella läsnäololla. Se on tässä maailmassa kaikilla mittareilla suuri pyyntö.

Tiedämmekö todella mitä kohderyhmämme ajatteli tilaisuudestamme? Mitä ajattelivat he, jotka eivät ilmoittautuneet tai ilmoittautumisesta huolimatta eivät päässeet paikalle? Mitä ajatteli meidän tärkein kohderyhmä – tapahtumassa mukana olleet? Tiedämmekö aidosti pystyneemme sitouttamaan heidän asiakkuuttaan tai muuttamaan heidän ajatteluaan esittämämme perusteella? Syntyikö riittävästi kohtaamisia, jotka palvelevat perustarvetta saada ihmiset toistensa seuraan. Yksikin tapahtumassa syntynyt molemmille osapuolille tärkeä kohtaaminen on tapahtuman arvoinen.

Onko meillä varaa olla tietämättä edellisiä, jos olemme päättäneet investoida aitoon kohtaamiseen? Tunne ohjaa meitä ja kohderyhmäämme voimakkaasti heti kutsuprosessista lähtien. Kutsun synnyttämän, usein lyhyen tunnereaktion tuloksena teemme päätöksen osallistumisestamme tilaisuuteen. Jos emme päätä heti osallistumisestamme, on jatkossa tapahtuva kosiskelu tutkitusti työlästä ja saavuttaa ilmoittautumisia ensikosketusta selkeästi heikommin.

Kun tunne ohjaa ajatteluamme, on tapahtumapaikalle saapumisella merkitys. Oliko saapuminen sujuvaa, oliko saapumiseen liittyvää ennakkotietoa riittävästi? Informaation määrä ja laatu on keskeisessä asemassa tunteen synnyttäjänä. Millainen fiilis kohderyhmälläsi on tilaisuuteesi saapuessa, määrittää merkittävästi seuraavaa 60 minuuttia ja mahdollisesti koko tapahtuman muistijälkeä. Esimerkkinä niukasta informaatiosta seuraava kiire ja tunnetila myöhästymisestä on vahva ohjuri pitkäkestoisempaan tunnereaktioon.

Tapahtumia toteuttavat asiakkaamme hakevat konkreettista tietoa tapahtuman tuloksista. Tietoa on se, että viesti meni lavaohjelman ja informaation kautta perille, ruoka oli hyvää, tilat ja somistus tukivat brändin ilmettä ja kohderyhmä piti kokemastaan. 1-5 arvosanaksi vajaa 10% kyselyn saaneista vastasi keskiarvolla 4,6. – Antaako hallitus tällä arvosanalla oikeutuksen tapahtumalle myös tulevana syksynä? Laajennetaanko seuraavaksi tapahtuman kohderyhmää, tehdäänkö tällä sisällöllä kiertue, ja tuodaan tilaisuus lähemmäksi kohderyhmiä?

Me kiinnostuimme tunteista, koska niiden merkitys ohjaa lähes suvereenisti toimintaamme ja ratkaisujamme. Jos tasavahvoja vaihtoehtoja on 2, niin fiilis määrittelee valintamme 100 prosenttisesti. Usein olemme valmiit valitsemaan tunnelmaltaan paremman vaihtoehdon, vaikka se olisi mitattavilta ominaisuuksiltaan tai kustannuksiltaan huonompi vaihtoehto.

Halusimme oppia tunteista ja opittuamme hiukan, halusimme oppia mittaamaan niitä. Halusimme sellaista tietoa asiakkaamme kohderyhmistä, mitä asiakkaallamme ei ollut. Halusimme mitata sellaista tietoa, mistä olisi aidosti hyötyä ja halusimme saada tietoa, minkä mittaus kiinnostaa myös mitattavaa kohderyhmää.

Oletko sinä valmis uskomaan, että tunne on vahva ohjuri ja hyvä tieto tunteista ja sen syy-yhteyksistä on ratkaisevaa asiakassuhteen ja kävijäkokemuksen kehittämisessä? Me uskomme tähän!

Kirjoittajana Reijo Karttunen
0400 674 496
dino@funmedia.fi