Category

Blogi

Tapahtumien tulevaisuus?

By Blogi

Elämme tapahtuma-alalla poikkeuksellisen haastavia aikoja. Rauhallisen kesän jälkeen Covid-19 tartuntojen määrä on lähtenyt kasvuun ja pandemia on voimistunut koko Euroopassa, myös Suomessa. Miten käy tapahtumien ja koko toimialan? Mitä tarkoittaa tapahtumien vastuullisuus, kun vastassa on Koronapandemia?

Kuuntele audio tästä:

 

Äänessä Reijo Karttunen
omistaja, yrittäjä – Funmedia Oy
0400 674 496
dino@funmedia.fi

 

Tunne tapahtuman onnistumisen ohjurina

By Blogi

Oikea kohderyhmän valinta, kohderyhmälle käsikirjoitettu sisältö, kohderyhmälle oikein toteutettu kutsuprosessi ja kohderyhmän erityispiirteet huomioiva toteutus. – Näin toimien menestyksen jatkuvuus on kutsujan ”omissa käsissä”. – Vai onko sittenkään?

Toistuva sana on KOHDERYHMÄ. Tapahtumia suunnitellaan ja toteutetaan vieläkin siten, että riittävää tietoa kohderyhmästä ei ole. Kohderyhmätieto ei ole sitä kuuluisaa rakettitiedettä, mutta se vaatii meiltä viitseliäisyyttä ja kotiläksyjen tekoa. Meidän täytyy tietää kutsuttavistamme. Olemme pyytämässä heidän huomiotaan useiden tuntien henkilökohtaisella läsnäololla. Se on tässä maailmassa kaikilla mittareilla suuri pyyntö.

Tiedämmekö todella mitä kohderyhmämme ajatteli tilaisuudestamme? Mitä ajattelivat he, jotka eivät ilmoittautuneet tai ilmoittautumisesta huolimatta eivät päässeet paikalle? Mitä ajatteli meidän tärkein kohderyhmä – tapahtumassa mukana olleet? Tiedämmekö aidosti pystyneemme sitouttamaan heidän asiakkuuttaan tai muuttamaan heidän ajatteluaan esittämämme perusteella? Syntyikö riittävästi kohtaamisia, jotka palvelevat perustarvetta saada ihmiset toistensa seuraan. Yksikin tapahtumassa syntynyt molemmille osapuolille tärkeä kohtaaminen on tapahtuman arvoinen.

Onko meillä varaa olla tietämättä edellisiä, jos olemme päättäneet investoida aitoon kohtaamiseen? Tunne ohjaa meitä ja kohderyhmäämme voimakkaasti heti kutsuprosessista lähtien. Kutsun synnyttämän, usein lyhyen tunnereaktion tuloksena teemme päätöksen osallistumisestamme tilaisuuteen. Jos emme päätä heti osallistumisestamme, on jatkossa tapahtuva kosiskelu tutkitusti työlästä ja saavuttaa ilmoittautumisia ensikosketusta selkeästi heikommin.

Kun tunne ohjaa ajatteluamme, on tapahtumapaikalle saapumisella merkitys. Oliko saapuminen sujuvaa, oliko saapumiseen liittyvää ennakkotietoa riittävästi? Informaation määrä ja laatu on keskeisessä asemassa tunteen synnyttäjänä. Millainen fiilis kohderyhmälläsi on tilaisuuteesi saapuessa, määrittää merkittävästi seuraavaa 60 minuuttia ja mahdollisesti koko tapahtuman muistijälkeä. Esimerkkinä niukasta informaatiosta seuraava kiire ja tunnetila myöhästymisestä on vahva ohjuri pitkäkestoisempaan tunnereaktioon.

Tapahtumia toteuttavat asiakkaamme hakevat konkreettista tietoa tapahtuman tuloksista. Tietoa on se, että viesti meni lavaohjelman ja informaation kautta perille, ruoka oli hyvää, tilat ja somistus tukivat brändin ilmettä ja kohderyhmä piti kokemastaan. 1-5 arvosanaksi vajaa 10% kyselyn saaneista vastasi keskiarvolla 4,6. – Antaako hallitus tällä arvosanalla oikeutuksen tapahtumalle myös tulevana syksynä? Laajennetaanko seuraavaksi tapahtuman kohderyhmää, tehdäänkö tällä sisällöllä kiertue, ja tuodaan tilaisuus lähemmäksi kohderyhmiä?

Me kiinnostuimme tunteista, koska niiden merkitys ohjaa lähes suvereenisti toimintaamme ja ratkaisujamme. Jos tasavahvoja vaihtoehtoja on 2, niin fiilis määrittelee valintamme 100 prosenttisesti. Usein olemme valmiit valitsemaan tunnelmaltaan paremman vaihtoehdon, vaikka se olisi mitattavilta ominaisuuksiltaan tai kustannuksiltaan huonompi vaihtoehto.

Halusimme oppia tunteista ja opittuamme hiukan, halusimme oppia mittaamaan niitä. Halusimme sellaista tietoa asiakkaamme kohderyhmistä, mitä asiakkaallamme ei ollut. Halusimme mitata sellaista tietoa, mistä olisi aidosti hyötyä ja halusimme saada tietoa, minkä mittaus kiinnostaa myös mitattavaa kohderyhmää.

Oletko sinä valmis uskomaan, että tunne on vahva ohjuri ja hyvä tieto tunteista ja sen syy-yhteyksistä on ratkaisevaa asiakassuhteen ja kävijäkokemuksen kehittämisessä? Me uskomme tähän!

Kirjoittajana Reijo Karttunen
0400 674 496
dino@funmedia.fi

Tapahtuman kaksi puolta

By Blogi

Tapahtuma on selkeä esimerkki projektityöstä. Projektin aloitus tapahtuu tilanteessa, jossa asiakkaallamme on selkeästi tiedossa viesti ja kohderyhmä. Tällöin tilaajalle muodostunut käsitys, että kohtaaminen livetilanteessa olisi tuloksellisin tapa lähestyä kohderyhmää ja saavuttaa viestille asetetut tavoitteet. Kohtaaminen mahdollistaa paitsi viestin tehokkaan välittämisen, myös jatko toimenpiteistä sopimisen. Kohtaamisen mahdollisuutena on henkilösidonnaisuuden synnyttäminen, joka periaatteessa täytyisi olla jokaisen tapahtuman tavoite. Kohtaaminen syntyy harvoin itsestään. Harmittavan usein se jää tyystin syntymättä.

Projektinhallinnan monet vaiheet toteutuvat itse tapahtumassa. Kaikki mikä siihen saakka on tehty, ulosmitataan tapahtumassa ja sen vaikuttavuudessa kohderyhmään. Vaikuttavuuden mittaaminen on tuloksien kannalta välttämätöntä. Emme voi olettaa tuloksia tapahtuman jälkeen toteutettavista jatkotoimenpiteistä, jos emme tiedä, miten tapahtuma on kohderyhmään vaikuttanut. Tulosten laadukas mittaaminen on siis koko tapahtumaviestinnän keskiössä.

Kun loppuasiakkaamme tulee tapahtumaan, hän näkee ja kokee juuri haluamamme asiat. Toivomme, että asiakkaamme käyttämä aika on ollut tehokasta ja tuloksellista. Tapahtumatuottajan tehtävänä on puitteiden lisäksi viedä sisältö kohderyhmää kiinnostavalle tasolle ja varmistaa kohtaaminen. Kohtaamisen varmistaminen ei ole nykyisessä informaatiotulvassa itsestäänselvyys. Kutsumamme henkilön huomio voi olla samanaikaisesti useassa objektissa ja hänen huomiostaan voi taistella monia päällekkäisiä viestejä. Tästä johtuen on välttämätöntä, että jokaisessa tapahtumassa mahdollistetaan asiakkaan ja kohderyhmän kohtaaminen henkilötasolla. Kohtaamisen kynnystä pyritään madaltamaan agendaan liittyvien toimenpiteiden avulla.

Usein ne toimenpiteet, joita tapahtumavieras ei näe, vaikuttavat nimenomaan edellä mainittujen asioiden toteutumiseen. Tapahtuman rakentamisen lisäksi tuotanto toteuttaa merkittävän määrän asioista varmistaakseen sen, että viesti välittyy laadukkaasti ja tehokkaasti. Myös elämyksellisyyden merkitystä ei voi vähätellä. Kokemukset tuottavat muistoja ja muistot ohjaavat tunnetoimintaamme tehokkaasti.

Tässä ohessa on katsottavaksenne kaksi tapahtumakoostetta. Toinen on asiakas- ja kokemusnäkemys ja toinen on kurkistus kulisseihin. Siihen mitä teemme ja siihen mitä ette yleensä näe. Mistä asiakkaamme on valmis meille maksamaan? Mitä ja miten tekemällä voimme tuottaa asiakkaallemme parasta tulosta?

Kurkistus kulisseihin

Asiakas- ja kokemusnäkemys

Kirjoittajana Reijo Karttunen
Funmedia Oy:n omistaja ja perustaja
0400 674 496
dino@funmedia.fi

Sinä lupasit tulla, mutta et tullutkaan

By Blogi

Minä halusin kutsua sinut. Päätin kutsua sinut ja sinä lupasit! Yes!

Halusin kertoa sinulle jotain mielenkiintoista, tarjota sinulle hyvää ruokaa ja huolehtia ettet ole janoinen. Tein kaikkeni viihtymisesi eteen, olin panostanut tilaan ja tunnelmaan. Kaiken lisäksi halusin yllättää sinut ja keksin keinon! YES, mutta sinä et tullutkaan…

Suomessa järjestetään vuosittain tuhansia tapahtumia ja kohtaamisia, joiden kohderyhmään todennäköisesti sinäkin kuulut. Kutsuja haluaa tavata juuri sinut. Ilman muuta siihen on syynsä. Yleensä kutsuja haluaa näyttää uutta ja antaa tietoa vaikuttaakseen päätöksiisi. Kutsujalla on siis ”ketunhäntä kainalossa” ja hyväksyessäsi kutsun oletat varmasti itsekin saavasi mukavan hetken lisäksi vastinetta käyttämällesi ajalle.

Kun sinä teet päätöksen vastata kutsuun myönteisesti, niin ajattelet mitä todennäköisemmin osallistua tilaisuuteen. Sitten osallistumisesi ylle alkaa kasaantua ”mustia pilviä” ja huomaat, että et vain mitenkään voi priorisoida tapahtumaa kalenteriisi. Unohdat asian ja kenties luet tilaisuudesta kirjoitettuja viestejä somessa ja saatatpa katsoa jälkeenpäin tilaisuudesta koostettua materiaaliakin. Kutsujan kannalta on yhdentekevää harmittaako sinua vai oletko hyvilläsi siitä, että et tullutkaan paikalle.

Yleisesti No Show valintaa voidaan tarkastella ainakin kolmelta tulokulmalta: eettiseltä, ekologiselta ja ekonomiselta.

Eettinen:
Viittaan ensimmäiseen kirjoittamaani kappaleeseen ja yleiseksi luokiteltuihin käyttäytymisetiketteihin ja viimekädessä ihan vaan empatian, sympatian ja huomaavaisuuden henkilökohtaiseen huoneentauluun.

Ekologinen:
Keskimääräisessä b2b tai b2c yritystapahtumassa hiilidioksidipäästöt ovat n. 6-10 tonnia. Valtaosa päästöistä koostuu tarjottavasta ruoasta ja juomasta, painotuotteista, liikenteestä ja sen sivutuotteista ja tapahtumatilan energiankulutuksesta. Kun sinä et tulekaan, kaikki sinua varten varatut materiaalit jäävät jakamatta, ruokasi ja juomasi menee jätteeksi ja sen valmistaminenkin oli ekologisesti täysin turhaa. Tapahtumatilaan on varattu myös sinua varten omat neliöt, istumapaikka, ehkä paikka myös kulkuneuvollesi. Sitä ei voi antaa toiselle, koska minä oletan sinun tulevan.

Ekonominen:
Kun kohderyhmiä kutsutaan paikalle, niin tapahtuman budjetti lasketaan hyvin usein henkilöperusteisesti. Lähtökohtaisesti ajatellaan, paljonko kutsuja sijoittaa kutsuttavaan/ henkilö. Suuri osa kuluista syntyy tarjoiluista, tilakustannuksista, tapahtuman sisällön kustannuksista ja tilaisuuden markkinointi ja järjestelykustannuksista. Nämä kustannukset jaetaan osallistuneiden kesken. Tässä on henkilökohtainen tilaisuuden ekonomia. Jos tilaisuuteen olisi pääsylippu, kulujen kattaminen tapahtuisi edellisten perustein. Kun sinä et tulekaan, minä en voi kutsua puolestasi jotain toista, joka kenties olisi tullut hyvin mielellään, mikäli tilaa olisi ollut. Kun sinä et tule, niin minun tilassani on tyhjä paikka, jossa joku istuisi mielellään. Joku myös todennäköisesti nauttisi mielellään tästä tarjoilusta, joka keskimäärin tapahtumissa kustantaa 65-95 euroa. Ehkä tärkeimpänä, minulla oli sinulle asiaa ja kerrottavana sellainen viesti, jonka halusin nimenomaan sinulle kertoa. Halusin, että olisit henkilökohtaisesti paikalla.

Myös tulevaisuudessa ajanhallinta on yksi suurimmista haasteistamme. Ajan hallintaan sisältyy myös vastuu siitä, että emme ylen määrin hallitse omalla ajankäytöllämme toistemme aikaa. Jos et ehdi päiväkotiin ajoissa, ilmoita, että lapsesi ja päiväkodin henkilökunta ei huolestu. Jos et tule yöksi kotiin,  ilmoita puolisollesi tai läheisellesi missä olet. Jos et pääse tilaisuuteen johon sinut on kutsuttu, ilmoita järjestäjälle. Se on yhtä tärkeää, kuin että ilmestyt paikalle hyvässä järjestyksessä intoa puhkuen.

Kirjoittajana Reijo Karttunen
0400 674 496
dino@funmedia.fi

Case Normet: brändin jalkautus

By Blogi

Aikaa ja sitoutumista vaativa brändin rakentaminen on pitkä prosessi. Onnistuneesti rakennettu brändi erottaa yrityksen selkeästi kilpailijoistaan ja synnyttää asiakkaille haluttuja mielikuvia ja kertoo yrityksen toimintamallista. Mikäli tähän päästäisiin, tulee brändi myös onnistuneesti jalkauttaa yrityksen sisällä ja ulkona niin henkilökunnalle, asiakkaille kuin myös sidosryhmille. Brändin jalkauttamisessa suunnitelmat siirretään osaksi yrityksen jokapäiväistä toimintaa. Asiakkaat kokevat brändin aidosti, kun henkilökunta sitoutuu brändiin ja toimii sen mukaisesti.

Normet päätti esitellä laajan brändiuudistuksen tapahtuman keinoin. Tapahtuman avulla Normet pystyi jakamaan saman viestin organisaation henkilöstölle yhtäaikaisesti ja mahdollistamaan avoimen keskustelun uudistuksista.

Normetin henkilökuntaa ympäri maailmaa kerääntyivät kaksipäiväiseen NorMeeting -tapahtumaan yrityksen kotipaikkakunnalle Iisalmeen. Brändin jalkautus aloitettiin seminaareissa käymällä läpi koko strategia niin palveluista, tuotteista, visiosta, brändistä, toimitusketjuun asti. Koko tilaisuus pidettiin avoimena vuorovaikutukselle puhujien ja yleisön välillä ja brändin jalkautusta vahvistettiin yhdessä tekemisellä kuten ryhmä workshopeilla, tuoteperheiden esittelyillä, inspiroivilla vieraspuhujilla, asiakaspuheenvuoroilla ja kokemuksien vaihtamisella. Kaikki pääsivät kuulemaan uudesta brändistä, mutta ennen kaikkea myös kehittämään, vaikuttamaan ja keskustelemaan brändiuudistuksen myötä muutoksista arkipäiväisiin toimintatapoihin. Tehokkaan ja onnistuneen kaksipäiväisen kokonaisuuden jälkeen tilaisuuden päätti iltajuhla, jossa koko ryhmä pääsi nauttimaan toistensa seurasta, viihteestä ja vaihtamaan ajatuksia tulevasta.

Osallistujien suusta:

“We got what we came for and the expectations were fulfilled”

“Getting to know each other and exchange experiences was highly appreciated”

“Interesting to see strategies of all business lines also passion of the team and trust in leadership of the company”

“It gave me quite clear targets which I can bring to more detailed level. Now I need to sell this concept across the team.”

Taustaa
Normet on suomalainen 55 vuoden kokemuksen omaava maanalaisten kaivosten ja tunneleiden rakentamiseen tarvittavien laitteiden kehittämisestä, tuotannosta ja myynnistä palveleva yritys. Lisäksi Normet tarjoaa rakennuskemikaaleja, asiakasprosesseja tehostavia kokonaisratkaisuja sekä moninaisia palveluja laitteiden huoltoon ja käyttöön sekä maanalaisen rakentamisen prosesseihin. Normetista on tullut yksi markkinoiden johtavista yrityksistä. Alunperin Iisalmesta lähtöisin oleva Normet työllistää nykyään yli 900 alan ammattilaista, jotka toimivat 28:ssa eri maassa ja yli 40:ssä eri toimipisteessä. Normeeting on vakiinnuttanut paikkansa tiukkana sisältötapahtumana.

Kirjoittanut Saija Lindberg, Normeeting projektin vastuutuottaja 
050 326 0691
saija@funmedia.fi

Ajoitus tunnekokemuksen pääroolissa

By Blogi

Usein asiakaskokemusta mietittäessä kysymys kääntyy keskusteluun mistä asiakaskokemus oikeastaan alkaa ja mihin se päättyy? Piirrämme asiakaspolkuja ja hahmottelemme kohtaamispisteitä olettaen asiakkaan tarpeita, ajatuksia ja tunteita tuon polun aikana. Mielessä täytyy tietenkin pitää kaikki se, mitä tapahtuu ennen ja jälkeen varsinaisen kokemuksen.

Kävijäpolku -ajatuksen avulla, olemme Funmedialla tarkastelleet meidän tapahtumien kävijöiden polkua ja tunnistaneet kriittisiä pisteitä kävijöiden tunteiden kannalta. Mitkä tapahtumat asiantuntijaseminaarissa, matchmaking -tilaisuudessa tai missä tahansa muussa tilaisuudessa herättävät voimakkaimmat tunteet?

Peak-end -sääntö ehdottaa, että oikeastaan koko tapahtumasta tulemme muistamaan vain kaikista voimakkaimman ja kaikista viimeisimmän asian. Tämän teorian mukaan, meidän on siis käsikirjoitettava tapahtumakokemus niin, että tämä voimakkain ja viimeisin elämys ovat positiivisia ja herättävät niitä tunteita, joita haluamme tapahtumamme herättävän.

Mielenkiintoista muistoissa on kuitenkin se, miten herkästi muistot hämärtyvät ja unohtuvat. Toisaalta taas, miten helposti muistojamme voi manipuloida. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, miten henkilöt saadaan muistamaan asioita, joita todellisuudessa ei heille ole tapahtunut. Tämä ei tietenkään ole se ajatus, jonka varaan kannattaa asiakaskokemustaan rakentaa, mutta on hyvä pitää mielessä, miten esimerkiksi jälkimarkkinoinnissa voidaan käyttää hyväksi tätä ajatusta ja vahvistaa positiivisia muistoja, jotta ne kestävät pidempään. Asiakaskokemusta tutkineet asiantuntijat jopa sanovat, että kokemuksen positiivisia asioita alleviivaamalla saadaan asiakkaat parhaassa tapauksessa unohtamaan kokemuksessa mahdollisesti olleet epäonnistumiset. Tai jos näitä ei kokonaan unohdeta, niihin kiinnitetään vähemmän huomiota.

Kirjoittanut Julia Flovèn
CEO, VibeVision -tunnemittarin kehittäjätiimin jäsen
040 1758 531
julia@vibevision.fi

TIESITKÖ?

Tietyt asiantuntijat puhuvat asiakaskokemuksesta itseasiassa asiakkaan muistona saamasta kokemuksestaan. Sillä, miten hienosti tai sulavasti itse kokemus on itseasiassa sujunut ei ole merkitystä, jos asiakas syystä tai toisesta muistaa asian aivan eri tavalla. Mitä voimakkaammat tunteet muistoihin liittyvät, sitä voimakkaampana itse muisto säilyy.

Tunteet liiketoiminnan hyödyiksi

By Blogi

Nykypäivänä suurin osa liiketoimintaa tekevistä yrityksistä tekee asiakastyytyväisyyskyselyitä mutta tulokset saattavat aiheuttaa lähinnä pään hakkaamista seinään. Harmittavan usein asiakastyytyväisyystutkimukset ovat vain pakkopullaa, josta yritys poimii pelkät rusinat, vaikka ihanteellisesti asiakaskokemus tähtää asiakkaiden aitoon kuulemiseen ja toiminnan kehittämiseen. Oli asiakastyytyväisyyden mittaamisen motiivina mikä tahansa, hyvin usein keskitymme mittaamaan kuitenkin vain osaa asiakkaan kokemuksesta, kiinnittämättä lainkaan huomioon toiseen puolikkaaseen, asiakaskokemuksessa syntyviin tunteisiin.

Liike-elämässä on puhuttu jo pitkään tunteiden merkityksestä asiakkaan motivoinnissa, huomion kiinnittämisessä ja päätöksenteossa. Teemme ostopäätöksiä hyvin vahvasti tunteiden ajamina, jotka myöhemmin haluamme perustella itsellemme rationaalisesti ajatellen.Tiedostaessamme ja ymmärtäessämme asiakkaamme tunteita ymmärrämme myös asiakasta paremmin. Tämä ymmärrys auttaa meitä tavoitteiden asettamisessa ja antaa todellista kilpailuetua.

Sanotaan, että huonon asiakaskokemuksen kokenut asiakas kertoo huonosta kokemuksestaan keskimäärin yhdeksälle tuttavalleen. Yhden menetetyn asiakkaan lisäksi tämä voi tarkoittaa siis yhdeksän potentiaalisen asiakkaan menetystä. Ja kaikki tiedämme, että myynti olemassa oleville asiakkaille on helpompaa ja tehokkaampaa kuin uusien asiakkaiden houkuttelu. Suosittelun merkitys on eittämättä liiketoiminnan kannalta merkittävää. Jos tämä kaikista voimakkain markkinoinnin keino on riippuvainen tarjoamamme asiakaskokemuksen laadusta, ei asiakaskokemusta voi jättää sattuman varaan.

Emme voi olettaa asiakkaan mieltymyksiä ja mielipiteitä, vaan meidän on kysyttävä niitä! Aivan. Meidän, hiljaisten ja jokseenkin introverttien suomalaisten on mentävä asiakkaan luokse ja kysyttävä. Ja kaiken lisäksi puhuttava vielä tunteista.

Kirjoittanut Julia Flovèn
CEO, VibeVision -tunnemittarin kehittäjätiimin jäsen
040 1758 531
julia@vibevision.fi

TIESITKÖ?

Forresterin tutkimuksen mukaan USA:ssa 72% yrityksistä on nostanut asiakaskokemuksen liiketoimintansa kehittämisen keskiöön vuonna 2017.
New Voice Median mukaan, pelkästään Yhdysvalloissa yritykset menettävät yli 62 miljardia dollaria huonon asiakaskokemuksen myötä.

Tunteet kävijäkokemuksen mittarina

By Blogi

Tapahtumajärjestämisen lähtökohta on, että tapahtuma tuottaa arvoa sidosryhmilleen ja sitä kautta parantaa yrityksen tulosta. Tapahtuman aikana osallistujille tuotetaan erilaisia elämyksiä ja kohtaamisia, joiden tavoitteena on saada aikaan mm. oppimista, verkostoitumista, synnyttää motivaatiota, yhdistää, sitouttaa sekä informoida.

Me Funmedialla haluamme mahdollistaa parhaat mahdolliset elämykset tapahtumissa, niin järjestäjille kuin tapahtumakävijöillekin. Kävijäkokemusta olemme mitanneet toki aina, mutta 50% asiakas- ja kävijäkokemuksesta muodostuu tunteista, joita aiemmin ei olla pystytty mittaamaan. Ja koska tunteet unohtuvat herkästi, haluamme mitata tunnetta silloin kun se on päällä – tapahtuman aikana.

Juuri tunteet ja niiden tiedostaminen osana tapahtumakävijöiden kokemusta ja brändiin sitoutumista onkin Funmedian työpöydällä nyt. Olemme kehittäneet tunnemittarin ja mittausmenetelmän, joka antaa asiakkaillemme arvokasta tietoa kohderyhmästä oman liiketoimintansa tueksi.

Kilpailuetuna kävijäkokemus

Asiakaskokemus, ja viimeisimpänä myös henkilöstökokemus, on nostettu useassa yrityksessä liiketoiminnan kehittämisen keskiöön viime vuosina. Olennainen osa kokonaisuutta on myös tapahtumien aikana ja kohtaamisissa syntyvä kävijäkokemus. Vaikka me Funmedialla olemmekin erinomaisen kävijäkokemuksen ammattilaisia, haluamme nyt myös mitata sitä entistä kokonaisvaltaisemmin.

Tunteiden tiedostaminen osana kävijäkokemusta antaa yrityksille valtavaa kilpailuetua tapahtumien kehittämisessä ja erityisesti sanoman kohdentamisessa. Kävijäkokemuksen tulokset kertovat, miten innostunutta tai sitoutunutta kuulijakunta todella on tapahtuman viestiin ja brändiin ja antaa kehitysaskeleet tuleville tapahtumille. Kävijäkokemuksen kokonaisvaltainen tunnistaminen tuottaa asiakkaillemme todellista arvoa tunnistaen tyytyväisimmät asiakkaat tai innostuneimmat työntekijät. Konkreettisen datan avulla yritys pystyy parantamaa palvelua tai kehittämään henkilöstöasioita jatkossa entistä paremmiksi.

Kirjoittanut Julia Flovèn
CEO, VibeVision-tunnemittarin kehittäjätiimin jäsen
040 1758 531
julia@vibevision.fi

TAUSTAA

Mielenkiinto VibeVision -tunnemittaria kohtaan ylitti kaikkien odotukset! Tunnemittaria on pilotoitu ensimmäisen kehitysvuotensa aikana 8 kertaa Suomessa ja ulkomailla. Asiakkaitamme ovat mm. Redbull, Nordea, Normet ja Pohjois-Karjalan Kauppakamari.

VibeVision-tunnemittaria on ollut rahoittamassa TEKES, Fiiliksestä fyrkkaa – Liiketoimintaa tietoa, tunnetta ja teknologiaa yhdistämällä 2012–2018 -ohjelma.

Miksi tunnemittari? Jostain piti lähteä liikkeelle.

By Blogi

Tapahtumissa on kysytty palautetta jo vuosia ja niin myös me Funmedialla. Jo jonkin aikaa meitä on mietityttänyt, ettei perinteinen palautekysely anna tarpeeksi konkreettisia tuloksia ja kehitysnuoria asiakasyrityksellemme. Tartuimme siis ongelmaan ja lähdimme kehittämään uudenlaista mittausmenetelmään perustuen tunteisiin. Tunne aina hyvin subjektiivinen kokemus ja koko ajan läsnä. Lukiessasi tätä, koetko olevasi vihainen, tyytyväinen, kiitollinen, iloinen vai innostunut?

Tunteita voidaan mitata joko luottamalla ihmisen omaan arvioon ja reflektioon kokemastaan tunnetilasta tai voidaan käyttää apuna erilaisia fysiologisia mittareita tai seuraamalla mikroilmeitä ja ihmisten käyttäytymistä. Fysiologiset mittaamistavat ovat usein raskaita, työläitä ja kalliita toteuttaa. Luotettavuudessakin on havaittu puutteita. Me lähdemmekin siitä olettamuksesta, että luotamme ihmisten omaan tulkintaan tunnetilastaan.

Mittaustavan lisäksi toinen kysymys liittyy mittaamisen ajankohtaan. Mitataanko tunnetta jälkikäteen retrospektiivisesti vai pyritäänkö tunne saada kiinni silloin, kun se on päällä. Meitä ja asiakkaitamme kiinnostaa tunne sen ollessa voimakkaimmillaan eli tapahtuman aikana.

Kehityksen perustana on ollut kehittää helppo, nopea ja luotettava mittaamistapa, joka ottaa huomioon eri tapahtumatyypit. Aivan yksin emme kehitystyötä suinkaan tee, vaan kumppaninamme on Tampereen Teknillisen yliopisto, jolla on vahvaa osaamista tunnemaailman mittaamiseen. Olemme yhdessä pilotoineet tunteiden mittaamista tapahtumissa ja testanneet osaavatko ja haluavatko osallistujat kertoa avoimesti tunteistaan. Tulokset ovat selkeät: haluamme ja osaamme kertoa tunteistamme! Ota tunne kiinni – ymmärrä niiden merkitys ja kehitä omaa toimintaa!

VibeVision -tunnemittarin kehitystiimin jäsenet

VIBEVISION -TUNNEMITTARIN KEHITTÄMISEN TAVOITTEENA

1) ymmärtää tapahtumakävijän kokemusta kokonaisuudessaan
2) auttaa asiakkaitamme entistä tuloksellisempien tapahtumien järjestämisessä

Mikä tapahtumassa kerryttää päästöjä?

By Blogi

Tyypillinen 500 vieraan yhden päivän asiakastapahtuma voi aiheuttaa suuruusluokaltaan tuhansien kilogrammojen CO2-päästövaikutuksen. Suuruusluokkaan vaikuttaa paljon tapahtuman sijainti, printtimateriaalit, tarjoilut ja ohjelman sisältö. Jos tarkastellaan esimerkiksi 4 000 kg päästöt aiheuttavaa tapahtumaa, vaikutusten voidaan ajatella jakautuvan karkeasti näin:

  • 20 % osallistujien matkat (oletus 40 km edestakaisin, 100 hlö-autoa, 5 tilausajobussia)
  • 20 % hyödykkeet (materiaalit, sähkö, jätehuolto)
  • 30 % ruoka- ja juomatarjoilut (osa liharuokaa, osa kasvisruokaa)
  • 30 % ohjelma (esiintyjien lentomatkat ym.)

Osallistujien kulkemisella voi olla suurempikin vaikutus kokonaisuuteen. Mikäli 500 henkilön henkilöstötapahtumassa asiakkaat kuljetetaan tilaisuuteen ja sieltä pois (yht. 40 km matka) uudenaikaisella tilausajobussilla sen sijaan, että kaikki tulisivat tilaisuuteen yksin omilla autoilla tai taksilla, olisi bussikuljetuksen eduksi päästövaikutus 2 700 kg.

Onko tuo 4 000 kg sitten paljon vain vähän? Tätä pohdintaa helpottamaan (tai vaikeuttamaan) laskimme alle muutaman vertailun tuon päästövaikutuksen merkittävyydestä, eli 4 000 kg CO2-päästöjä syntyy myös esimerkiksi:

  • 30 000 km autoilusta uudehkolla henkilöautolla
  • 800 kg sianlihan kulutuksesta
  • 50 edestakaisesta Tallinnan risteilystä
  • kuudesta edestakaisesta Kanarian matkasta

Tapahtuman ympäristöystävällisellä suunnittelulla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnan päästöihin ja ennen kaikkea edistää myös aihepiirin viestintää ja tiedostamista. Kaikkia päästövaikutuksia ei kuitenkaan voi välttää, tai se ei ole kustannustehokasta, mutta jäljelle jäävät päästövaikutukset voi mitätöidä yhteistyössä Funmedian kanssa

Kirjoittanut Riku Tanttu
Funmedian intohimoinen ympäristöaatteiden kannattaja
0400 397 700
riku@funmedia.fi

TIESITKÖ?

Yhden pahvikupin aiheuttama CO2-päästö vastaa noin 1.5 km ajoa henkilöautolla. Näin ollen 500 henkilön tilaisuuden pahvimukien päästöt vastaavat autoilua Turusta Kemiin.